Tutkimusmatka kestävämpään työelämään, osa 3

Työkyky työkykyjohtaminen itsesäätely toiminnan säätely itseohjautuvuus

Jaa blogi

Toiminnan ruorista kiinni ja menoksi!

Kuvittele olevasi merenkävijä, jolla on kartta ja kompassi – tiedät missä olet ja minne haluat mennä. Mutta matka ei etene, ellet tartu ruoriin ja ohjaa alusta määrätietoisesti kohti päämäärääsi. Työelämässä tämä ruori on tietoinen toiminnan säätely: kyky tehdä valintoja, jotka tukevat omaa hyvinvointia ja työkykyä myös myrskyjen keskellä.

Tämä teksti jatkaa matkaa hermostollisen itsetuntemuksen maailmassa keskittyen siihen, miten voimme siirtyä tiedosta toimintaan. Kun tunnet oman hermostosi toimintaa ja ymmärrät kehosi viestejä, on aika ottaa seuraava askel – vaikuttaa aktiivisesti omaan arkeen ja työkykyyn!

Tämä on kolmas osa neljäosaisesta julkaisusarjasta, jossa avataan sitä, miten hermostollinen itsetuntemus voisi tukea sinua jaksamaan ja kukoistamaan nykypäivän työelämässä. Ensimmäisessä osassa pureudutaan saatavilla olevaan tietoon siitä, miten hermostomme toiminta ja itsetuntemus vaikuttavat työkykyymme (kartta). Toinen osa valottaa kehotietoisuuden ja omien tarpeiden tunnistamisen roolia työelämässä (kompassi). Kolmas osa tuo mukaan sen, mitä tässä sitten voi tehdä tarjoten käytännön neuvoja, joita voi lähteä hyödyntämään omassa työssään vaikka heti (ruori). Neljäs osuus viimeistelee sarjan antamalla näkökulmaa siihen, miten käsiteltyjä teemoja voi hyödyntää laajemminkin työkykyjohtamisen välineenä. Bon voyage!

Tietoinen toiminnan säätely ei ole rakettitiedettä

Toiminnan säätely tarkoittaa kykyä ohjata ajatuksia, tuntemuksia ja käyttäytymistä tietoisesti kohti omia tavoitteita ja arvoja. Se ei tarkoita pelkkää itsekuria tai tahdonvoimaa, vaan pikemminkin lempeää läsnäoloa omien valintojen äärellä ja oman ympäristönsä muovaamista tavoitteita edistäväksi. Kyse on siitä, että emme toimi ainoastaan automaattiohjauksella, vaan tunnistamme hetket, joissa voimme valita toisin.

Toiminnan säätely voi olla yllättävän yksinkertaista – se ei vaadi suuria muutoksia, vaan pieniä, arjen keskelle sopivia viilauksia. Esimerkiksi kiireen keskellä saattaa tuntua luonnolliselta vastata sähköposteihin nopeasti ja impulsiivisesti, mutta pysähtyminen edes muutamaksi syväksi hengitykseksi voi jo muuttaa hermoston tilaa. Tämä hetki antaa aivoille mahdollisuuden siirtyä automaattisesta reagoinnista kohti harkitumpaa toimintaa. Näin voimme tietoisesti valita, miten reagoimme tilanteisiin, ja samalla vahvistamme kykyämme säädellä omaa toimintaamme jatkossa.

Ruori ja hermosto: Kuinka ne linkittyvät?

Hermostollinen säätely ja toiminnanohjaus kulkevat käsi kädessä. Autonominen hermosto vaikuttaa suoraan vireystilaamme ja reagointitapoihimme, mutta tietoisen huomion ja valintojen avulla voimme vaikuttaa takaisin hermostomme tilaan. Tämä kaksisuuntainen vuorovaikutus luo perustan itseohjautuvuudelle.

Esimerkiksi hengityksen rauhoittaminen ei ole vain stressinhallintakeino, vaan myös tapa vaikuttaa hermoston säätelyyn ja sitä kautta käyttäytymiseemme. Kun opimme tunnistamaan omat ”triggerimme” – tilanteet, jotka saavat meidät reagoimaan automaattisesti – voimme ottaa ruorin käsiimme ja valita, miten toimimme.

Tunnista omat triggerit ja tavoitteet

Ennen kuin siirrytään konkreettisiin esimerkkeihin, pysähdy hetkeksi pohtimaan omaa arkeasi. Millaiset tilanteet työpäiväsi aikana haastavat sinua eniten? Missä hetkissä huomaat toimivasi automaattisesti, ehkä jopa omien tavoitteidesi vastaisesti? Tällaisia ”triggereitä” voi olla esimerkiksi kiireiset aikataulut, monimutkaiset kokoukset tai yllättävät keskeytykset. Näiden tunnistamiseksi on tärkeää pysähtyä aika ajoin pohtimaan omia toimintamalleja ja tarpeita. Voit kysyä vaikkapa heti itseltäsi:

  • Millaisissa tilanteissa huomaat väsyväsi tai ärtyväsi? Valitse näistä yksi.
  • Miten kehosi reagoi näissä hetkissä? Miten itse toimit?
  • Millaisia ajatuksia mielessäsi pyörii tuolloin?
  • Mistä tarpeesta reaktio, tunne tai ajatus mahtaa kertoa? Esim. tarve itsenäisyyteen, kuulluksi tulemiseen, hyväksyntään, lepoon..
  • Mikä olisi pienin mahdollinen muutos, jolla voisit saada vastetta tähän tarpeeseesi – mahdollisesti jo ennen tilannetta?

Käytännön esimerkkejä toiminnan säätelystä työelämässä

Kun olet hetken pohtinut, huomaat ehkä, että toiminnan säätely ei vaadi suuria muutoksia. Pienet, arjen keskelle sopivat valinnat voivat olla ratkaisevia. Esimerkiksi kiireen keskellä saatat huomata hengityksesi muuttuvan pinnalliseksi ja ärtymyksen nousevan. Sen sijaan, että jatkat automaattisesti eteenpäin, voit tietoisesti pysähtyä hetkeksi, ottaa kolme syvää hengitystä ja antaa aivoillesi tilaa siirtyä reaktiivisesta tilasta kohti harkitumpaa toimintaa. Saatat ehkä tunnistaa jotakin kehollista tarvetta, johon vastaaminen laukaisee tilanteen – kuten pientä välipalaa ehkäisemään nousevaa nälkäkiukkua.

Toinen arkipäiväinen esimerkki voisi olla tiukka palaveri, jossa tunnet hermostosi aktivoituvan. Sen sijaan, että annat stressin ohjata reaktioitasi ja alat höpöttää summanmutikassa, voit tunnistaa kehosi merkit – kuten jännittyneet hartiat tai nopeasti sykkivän sydämen – ja muistuttaa itseäsi läsnäolosta laskemalla kädet syliisi ja tuntemalla niiden painon reisillä. Ehkä huokaiset kertaalleen ja huomaat aivojen taas ehtivän mukaan puheeseen. Tämä pieni hetki voi muuttaa tapaasi kohdata haasteet, ja samalla vahvistat kykyäsi säädellä toimintaasi jatkossa.

Pienet valinnat, suuret vaikutukset

Toiminnan säätely ei tarkoita täydellistä hallintaa tai jatkuvaa itsensä tarkkailua. Se on pikemminkin pieniä, arkeen upotettuja valintoja, jotka kerta toisensa jälkeen vahvistavat kykyäsi pitää kurssi vakaana. Jokainen tietoinen valinta, olipa se kuinka pieni tahansa, rakentaa pohjaa kestävämmälle työelämälle. Monet hyötyvät myös siitä, jos pääsevät reflektoimaan työarkeaan kehomielen ammattilaisen, kuten psykofyysisen fysioterapeutin, kanssa.

Toiminnan säätely on matka, jossa pienet askeleet vievät pitkälle. Kyse ei ole täydellisyyteen pyrkimisestä tai jatkuvasta itsekurista, vaan siitä, että opimme kuuntelemaan itseämme ja tekemään tietoisia valintoja arjessamme. Hermostollinen itsetuntemus antaa meille välineet ymmärtää, miksi reagoimme tietyillä tavoilla, ja kehotietoisuus auttaa meitä huomaamaan, mitä kehossamme tapahtuu juuri nyt.

Lopuksi

Kun otat ruorin käsiisi, et ole vain matkustaja työelämän aallokossa – olet oman elämäsi kapteeni. Muista, että jokainen pieni hetki, jolloin pysähdyt hengittämään syvään kiireen keskellä, on askel kohti tasapainoisempaa työelämää. Pienet valinnat alkavat kertaantua ja muodostaa pohjan kestävämmälle hyvinvoinnille.

Seuraavassa ja viimeisessä osassa tarkastelemme, miten hermostollinen itsetuntemus voi toimia työkykyjohtamisen tehokkaana työkaluna. Pysy kuulolla ja jatketaan loppusuoraa kohti kestävämpää työelämää!

Jos koet, että julkaisusarjan teemat ovat relevantteja teidänkin työyhteisössänne, älä epäröi ottaa yhteyttä pohtiaksesi yhdessä teille sopivia ratkaisuja. Toimitusjohtajamme ja vision rakentajan Jarmo Kvickin intohimo on kehittää suomalaista työkulttuuria sellaiseksi, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja yrityksen tuloksentekokyky kulkevat käsi kädessä parempaan suuntaan. Flexion Työkykyjohtamisen malli tarjoaakin monipuolisia ratkaisuja erikokoisten yritysten tarpeisiin kattavista vuoden kestävistä yksilöterapiaa ja ryhmäkokemuksia yhdistävistä paketeista kevyempiin yhden iltapäivän työpajoihin. Aloita matkasi!

Lue lisää blogitekstejä

Työkykyjohtaminen autonominen hermosto itseohjautuvuus hermostollinen itsetuntemus

Tutkimusmatka kestävämpään työelämään, osa 4

Työkykyjohtamisen uudet tuulet puhaltavat Kuvittele yrityksesi organisaationa, joka ei pelkästään pyri saavuttamaan tavoitteitaan, vaan jossa ihmiset voivat aidosti hyvin. Missä tiimit eivät vain suoriudu, vaan