Kehotietoisuuden kompassi näyttää suuntaa
Kuvittele olevasi keskellä avointa merta, sumun ympäröimänä. Kartta on kyllä mukanasi, mutta ilman kompassia suunnan pitäminen vakaana on haastavaa. Työelämän myrskyisillä vesillä tämä kompassi on kehotietoisuus – kyky kuunnella ja ymmärtää, mitä kehossasi tapahtuu ja mitä se yrittää sinulle kertoa.
Kehotietoisuus on taito, joka yhdistää sinut omaan sisäiseen maailmaasi. Se auttaa sinua tunnistamaan varhaisia merkkejä kuormituksesta, stressistä ja tarpeista ennen kuin ne kasvavat hallitsemattomiksi. Tämä ei tarkoita pelkästään fyysisten tuntemusten huomaamista, vaan myös niiden merkityksen ymmärtämistä: mitä kehosi yrittää viestiä sinulle juuri nyt?
Tämä on toinen osa neljäosaisesta julkaisusarjasta, jossa avataan sitä, miten hermostollinen itsetuntemus voisi tukea sinua jaksamaan ja kukoistamaan nykypäivän työelämässä. Ensimmäisessä osassa pureudutaan saatavilla olevaan tietoon siitä, miten hermostomme toiminta ja itsetuntemus vaikuttavat työkykyymme (kartta). Toinen osa valottaa kehotietoisuuden ja omien tarpeiden tunnistamisen roolia työelämässä (kompassi). Kolmas osa tuo mukaan sen, mitä tässä sitten voi tehdä tarjoten käytännön neuvoja, joita voi lähteä hyödyntämään omassa työssään vaikka heti (ruori). Neljäs osuus viimeistelee sarjan antamalla näkökulmaa siihen, miten käsiteltyjä teemoja voi hyödyntää laajemminkin työkykyjohtamisen välineenä. Bon voyage!
Kehotietoisuus on kuin sisäinen navigointijärjestelmä
Kehotietoisuus tarkoittaa kykyä huomioida ja tiedostaa kehon tuntemuksia, liikkeitä ja reaktioita. Se on sisäinen navigointijärjestelmä, joka kertoo sinulle, milloin olet tasapainossa ja milloin jokin asia tarvitsee huomiotasi. Tämä ei ole vain hartaiden meditoijien etuoikeus – kehotietoisuus kuuluu jokaiselle, ja sitä voi kehittää yllättävänkin pienillä teoilla arjen lomassa.
Kehon aistimukset eivät ole sattumanvaraisia ilmiöitä, vaan kehosi tapoja viestiä sinulle tarpeistasi ja tunteistasi. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi jano viestii usein tarpeesta juoda vettä tai vessahätä kertoo tarpeesta hyödyntää posliinivaltaistuinta. Näiden lisäksi kehotietoisuutta ja itsetuntemusta kehittämällä voi alkaa tunnistamaan hienovaraisempiakin viestejä, kuten vaikkapa leukaperien jännittyvän aina ennen tiettyä asiakastilannetta. Voisiko jo tämän pienen varomerkin huomatessaan pitää pienen tauon ja täyttää muki vaikkapa hyvän mielen kaakaolla, jotta tapaaminen sujuisi mukavammassa tunnelmassa?
Miksi kehotietoisuus on tärkeää työelämässä?
Työelämä on täynnä tilanteita, jotka herättävät kehossamme erilaisia reaktioita. Kehotietoisuus auttaa tunnistamaan nämä reaktiot ja ymmärtämään niiden taustalla olevia syitä. Kun opit kuuntelemaan kehoasi, voit:
- Tunnistaa stressin varhaiset merkit: Ennen kuin mielesi edes ehtii rekisteröidä kuormituksen, kehosi on jo reagoinut.
- Ymmärtää omia tarpeitasi: Kehosi kertoo sinulle, milloin tarvitset tauon, liikettä, syvää hengitystä tai kenties lisää tekemistä.
- Parantaa vuorovaikutusta: Kun olet tietoinen omista tuntemuksistasi, voit reagoida rakentavammin myös muiden tunteisiin ilman, että ne vievät omia voimiasi.
- Vahvistaa hyvää: Kehotietoisuus ei rajoitu vaaran merkkeihin vaan auttaa huomaamaan myös sen, kun onnistuminen lämmittää vatsan pohjassa tai täydellisen herkullinen lounas saa kehon hyrräämään mukavasti.
Kehotietoisuuden ja hermostollisen säätelyn yhteys
Kehotietoisuus ei ole vain passiivista havainnointia – se on aktiivinen osa hermostollista säätelyä. Kun opit tunnistamaan kehossasi tapahtuvat muutokset, pystyt myös vaikuttamaan siihen, miten hermostosi reagoi stressaavissakin tilanteissa.
Kehotietoisuus toimii ikään kuin sillanrakentajana tietoisen mielen ja autonomisen hermoston välillä. Vaikka emme voi suoraan hallita esimerkiksi sydämen sykettä pelkästään päättämällä, voimme vaikuttaa siihen epäsuorasti kehotietoisuuden kautta. Kun tunnistamme, että keho on jännittynyt ja hengitys pinnallista, voimme tietoisen huomion avulla ohjata itsemme kohti rauhoittumista. Tämä vuorovaikutus vahvistaa hermostollisen säätelyn taitoja ja edistää tehokkaasti kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kehotietoisuuden kehittäminen arjessa
Kehotietoisuus ei vaadi erityisiä välineitä tai pitkiä harjoituksia. Se alkaa pienistä huomioista arjen keskellä, sillä jokainen kerta, kun suuntaat huomiosi kehosi tuntemuksiin uteliaasti ja ilman arvostelua, vahvistaa aivotasolla tärkeitä hermoyhteyksiä. Tämä johtuu siitä, että aivot muovautuvat kokemusten mukaan – mitä enemmän kiinnität huomiota kehollisiin tuntemuksiin, sitä vahvemmaksi nämä hermoradat kehittyvät.
Kun pysähdyt tietoisesti aistimaan hengityksesi rytmiä, kehosi lämpötilaa tai lihasjännitystä, aktivoit samalla hermostollisia verkostoja, jotka tukevat itsetuntemusta ja stressinsäätelyä. Tämä ei ole pelkkä passiivinen havainto, vaan aktiivinen aivojen harjoitus, jossa synapsien yhteydet vahvistuvat. Näiden yhteyksien vahvistuminen parantaa kykyäsi havaita kehosi viestejä herkemmin myös stressaavissa tilanteissa.
Tämä prosessi luo pohjan paremmalle itsesäätelylle. Kun kehotietoisuudesta tulee osa arkipäiväisiä tottumuksia, aivosi oppivat reagoimaan tasapainoisemmin kuormitustilanteissa. Kehotietoisuuden harjoittaminen on siis kuin mielen ja kehon välinen harjoituskenttä, jossa jokainen pieni huomio vie sinua kohti suurempaa tasapainoa ja hyvinvointia.
Lopuksi
Kehotietoisuus on siis kuin kompassi, joka näyttää suunnan kohti tarpeidesi mukaista toimintaa. Se auttaa sinua navigoimaan työelämän haasteissa, tunnistamaan omat vahvuutesi ja reagoimaan tilanteissa viisaammin.
Seuraavassa osassa otamme käsittelyyn toiminnan ruorin – kuinka ohjata omaa käyttäytymistä ja tehdä tietoisia valintoja, jotka tukevat hyvinvointiasi ja työkykyäsi. Jatketaan yhdessä matkaa kohti kestävämpää työelämää!
Jos koet, että julkaisusarjan teemat ovat relevantteja teidänkin työyhteisössänne, älä epäröi ottaa yhteyttä pohtiaksesi yhdessä teille sopivia ratkaisuja. Toimitusjohtajamme ja vision rakentajan Jarmo Kvickin intohimo on kehittää suomalaista työkulttuuria sellaiseksi, jossa työntekijöiden hyvinvointi ja yrityksen tuloksentekokyky kulkevat käsi kädessä parempaan suuntaan. Flexion Työkykyjohtamisen malli tarjoaakin monipuolisia ratkaisuja erikokoisten yritysten tarpeisiin kattavista vuoden kestävistä yksilöterapiaa ja ryhmäkokemuksia yhdistävistä paketeista kevyempiin yhden iltapäivän työpajoihin. Aloita matkasi!
