Psykofyysinen fysioterapia. Melkoinen suupala sanottavaksi huolimatta siitä, että työskentely itsessään ei ole kovinkaan mystistä tai hankalaa. Moni ihmetteleekin sanaan ensimmäistä kertaa törmätessään, että mistä tässä oikein on kyse. Tässä blogitekstissä vastaamme siihen kysymykseen oikein juurta jaksain alla listattujen otsikoiden kautta.
Psykofyysinen fysioterapia (lempinimeltään psyfy) on laaja lähestymistapa, minkä vuoksi tässä tekstissä vastaukset on rajattu koskemaan Flexiolla tapahtuvaa terapiaa. Koska jokainen tekee tätä työtä omalla persoonallaan, voivat toiset ammattilaiset painottaa eri asioita työskentelyssään. Tässä kuitenkin avaus siitä, mitä psykofyysinen fysioterapia on meillä Flexiolla.
Psykofyysinen fysioterapia on oivaltavaa kehotyöskentelyä
Kirjaimellisestihan psykofyysinen fysioterapia on osiensa summa: psyko–fyysinen–fysio–terapia. Eli sekä ihmisen mielen (psyko) että kehon (fyysinen) huomioivaa kehon kautta (fysio) tapahtuvaa terapiaa. Latinan kielessä on sana therapīa, joka on perua muinaiskreikkalaisesta parantamista tarkoittavasta sanasta. Eli siis konkreettisesti psykofyysinen fysioterapia on mielen ja kehon huomioivaa kehollista parantamista.
Mutta koska tämä tönkön puoleinen määritelmä ei välttämättä avaa asiaa kovinkaan selkeästi, me halusimme tuoda määritelmän muinaiskreikasta nykyaikaan. Maaliskuisessa työpajassamme kiteytimmekin kymmenen psykofyysisen fysioterapeutin ja kahden muun ammattilaisen voimin tämän laajan ja monisyisen terapiamuodon yhteen virkkeeseen:
Psykofyysinen fysioterapia on oivaltavaa kehotyöskentelyä, jossa tutustutaan yhdessä kehon ja mielen mahdollisuuksiin voida paremmin.
Tässä yhdessä lausahduksessa on melkoisen paljon tietoa piilotettuna, joten avataanpas asiaa. Kun tämän toteamuksen pilkkoo paloihin, saa selville, että psykofyysinen fysioterapia on.
- oivalluksia = se sytyttää kipinöitä oivalluksiin ja oppeihin itsestä, kehosta, toiminnasta tai elämästä laajemminkin. Muutos lähtee asiakkaan omista oivalluksista, ei ammattilaisen päällipuolisista yleisvinkeistä.
- kehotyöskentelyä = tavoitteita kohti kuljetaan tekemällä ja kokemalla asioita kehollisesti sekä hyödyntämällä tietoa kehon toiminnasta. Jokainen psykofyysinen fysioterapeutti on opiskellut ennen psyfy-erikoistumistaan ammattikorkeakoulussa fysioterapeutiksi, eli terveydenhuollon ammattilaiseksi, joka tuntee ihmisen anatomiaa ja liikettä syvällisesti.
- tutustumista = utelias ja pohdiskeleva asenne keho-mielen toimintaan auttaa ymmärtämään omaa elämäänsä paremmin. Tapaamisilla herätellään tuntumaa kehon lisäksi mm. omiin vahvuuksiin ja haasteiden syntysyihin.
- yhdessä tapahtuvaa = terapeutti on täysin tasavertainen asiakkaan kanssa – onhan asiakas oman elämänsä paras asiantuntija. Ammattilaisen rooli on kuuntelun ja havainnoinnin kautta tuoda asiakkaalle näkökulmia ja tietoa, jotka voivat auttaa eteenpäin kohti parempaa elämää.
- kehossa = ihmistä ei ole ilman kehoaan, joten miksi siis hoitaisimme ihmisyyden haasteita ilman ratkaisujen linkittämistä kehoon? Kaikilla meillä on hermosto ja aivot, sydän, lihakset, luut ja muut elinjärjestelmät, jotka yhteistyössä luovat ainutkertaisen kokonaisuuden – eli sinut. Ei ole olemassa tunteita, kokemuksia tai ajatuksia ilman kudoksia.
- mielessä = vaikka monen haasteen syy tai seuraus piileekin kehon syövereissä, on mieli erottamaton osa ihmisyyden kokonaisuutta. Ilman mielen olemassaoloa et voisi nyt lukea ja kokea tätä tekstiä tai tehdä paljoa mitään muutakaan inhimillistä.
- mahdollisuuksia = psykofyysinen fysioterapia ei lupaa ihmeitä, vaikka joskus sen kaltaisia edistymisaskelia tapahtuukin. Se lupaa hyvinvoinnin mahdollisuuksien etsimistä ja niiden arkeen valjastamista yhdessä. Psyfyssä suunnataan huomio ihmisen potentiaaliin, vaikka asiakas ei sitä itse vielä tunnistaisikaan.
- paremmin voimista = kaikki, mitä psykofyysisessä fysioterapiassa tehdään, tähtää siihen, että asiakas voisi paremmin. Tähtäimessä ei ole mahdoton haave jatkuvasta onnellisuudesta. Lisäksi on olemassa monia haasteita, joita ei voi poistaa tai niistä ei tarvitse tai voi ”parantua”. Näistä huolimatta aina on toivoa ja aina on mahdollisuus kulkea parempaan suuntaan. Yhteisessä työpajassa moni fysioterapeuteistamme harmitteli, että suomen kielessä ei ole täysin yhdenpitävää käännöstä englanninkielen termille to heal, joka koettiin osuvimmaksi sanavalinnaksi sille, mihin psyfy pyrkii. Suomeksi siis valikoitui voida paremmin, vaikka pohdinnassa oli myös toipua, parantua jne.
Käytännössä siis psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jossa ihmisyyden ymmärretään olevan valtavan monipuolinen psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, jossa yhdistyy kaikki eletty elämä, kehon yksilölliset ominaisuudet, mielipiteet ja ajatukset – ihmissuhteista puhumattakaan. Loppujen lopuksi psykofyysinen fysioterapia tähtää laajalla otteella siihen, että ihminen voisi voida paremmin.
Psykofyysinen fysioterapia Flexiolla on näyttöperustaista työskentelyä, joka pohjaa myös vahvaan ammatilliseen osaamiseen. Psyfyn pohjalla ovat fysioterapiatiede, anatomia, fysiologia, autonomisen hermoston säätelyn ymmärrys, kipututkimus, stressin vaikutukset elimistöön, vuorovaikutuksen neurobiologia ja kokemuksellinen tieto siitä, miten ihminen toipuu silloin, kun hän tulee nähdyksi ja kohdatuksi kokonaisena. Tämä ei ole irrallista “fiilistelyä”, vaan tarkkaa ja herkkää kliinistä työtä. Terapeutti havainnoi paljon muutakin kuin sen, mitä sanoissa kerrotaan. Hän kuuntelee hengitystä, huomaa kehon vireyttä, tunnistaa suojautumisen tapoja, seuraa jännittymistä ja hellittämistä sekä aistii, milloin on oikea hetki pysähtyä ja milloin liikkua kohti seuraavaa askelta.
Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus… täh?
Olennainen osa psyfyä on ymmärrys siitä, että ihmistä ei voi aidosti kohdata huomioimatta koko ihmisyyden kokemusta. Niin moni asia vaikuttaa toisiinsa, että pelkästään mielen tai pelkästään kehon kautta lähestyminen ei aina vie maaliin asti. Psykofyysisessä fysioterapiassa katsotaan tilannetta laajasti huomioiden monien asioiden yhteisvaikutus – jos vaikkapa seiskaluokkaa käyvä nuori saa stressaavan tilanteen laukaisemana hurjan näköisen kouristuskohtauksen koulun ruokalassa, onko nuorella käynnissä fyysinen, psyykkinen vaiko sosiaalinen tilanne? Tai jos hektisessä työpaikassa epäreilusta kohtelusta stressaantunut joutuu olemaan monta kertaa vuodessa sairauslomalla uupumusperäisten sydämentykytysten, pahoinvoinnin ja huimauksen vuoksi. Onko haaste fyysinen, psyykkinen vai sosiaalinen?
Koska oikea aito ihmiselämä on monisyistä ja laaja-alaista, terapiankin tarvitsee olla sellaista. Tähän kokonaisvaltaisuuteen psykofyysinen fysioterapia perustuu. Hoidamme ihmistä kaikkine puolineen. Flexiolla koemme erityisen tärkeänä sen, että kaiken iloisen, mukavan ja sallitun lisäksi myös ne pelottavat, oudot ja tabuinakin koetut puolet ihmisyydestä saavat tulla kohdatuksi.
Jos asian muovaisi simppelin arkiesimerkin muotoon, voit kuvitella vaikkapa tällaisen tilanteen:
Olet nukkunut huonosti, nälkäinen ja janokin olisi. Päätä hiukan jomottelee ja kumppani on kiukutellut eilisestä asti. Stressi tekemättömistä hommista painaa eikä mistään tunnu oikein tulevan mitään – vaatteetkin on jotenkin mielettömän epämukavat päällä ja radiosta tulee huonoa musiikkia. Sitten vesilasia hakiessasi kolhaiset kätesi vauhdilla pöydän kulmaan.
Miltä kehossa ja mielessä siinä hetkessä tuntuisi? Mitä tekisit?
Monella saattaisi lipsahtaa muutamat painokkaat sanat isoilla kirjaimilla, käteen sattuisi mielettömän kovaa ja se jäisi jomottelemaan. Mahdollisesti itkukin polttaisi silmiä tai kasvot helahtaisivat turhautumisesta punakaksi. Ehkä jopa vanha rannevamma muistuttaisi itsestään ja jäisi pidemmäksikin toviksi vaivaamaan. Koko tapahtuma tuntuisi isolta, ärsyttävältä ja tuskaiselta. Kenties jo tässä tilannetta kuvitellessa saatat huomata hartioiden nousseen, leukaperien kiristyneen tai pienen paineen tuntuvan rintakehällä.
Katsotaas tapahtumaa vielä toisen kulman kautta:
Uni on viime yönä maittanut hyvin ja heräsit virkeänä. Koko kroppa on miellyttävän leppoisa, mutta kuitenkin energinen – nälkä tai kolotukset eivät vaivaa. Aurinko paistaa ja linnut laulaa. Olet viettänyt juuri sopivan aikaa läheistesi kanssa ja saanut nauttia ajastasi heidän kanssaan. Olet saanut puuhata omia mielipuuhiasi, rentoutua sinulle sopivalla tavalla ja nyt tyytyväisyydestä hyristen kuljet hakemaan virkistävää vesilasillista ja kolhaiset vahingossa kätesi vauhdilla pöydän kulmaan.
Miltä kehossa ja mielessä tällöin tuntuisi? Miten toimisit?
Riippuen toki kolhun voimakkuudesta, voi olla, että hädin tuskin huomasit osuneesi mihinkään tai jatkat kolahduksesta huolimatta matkaa vesilasillisen luo. Miten ikinä reagoisitkaan, tuskin samoin kuin ensimmäisen esimerkin tilanteessa.
Tässä näkyy se, miten kokemus rakentuu aina osiensa summasta. Psyfyssä tunnistetaan tämä laaja-alaisuus ja osataan tutkia asiaa ymmärtäen eri osien yhteysvaikutuksia. Tällöin löydetään myös usein asioiden juurisyiden äärelle, jolloin pinnallisten oireiden sijasta päästään ratkaisemaan asioita, jotka todella ovat kärsimyksen ja haasteiden taustalla. Muutos on tällöin paljon pysyvämpää ja vaikuttavampaa.
Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapiaa – ei erillinen hoitomuoto
Monessa kontekstissa hämmentävästi jaotellaan, että on olemassa erikseen fysioterapiaa ja sitten on psyfyä. Esimerkiksi joiltakin evätty vakuutuksen korvauksia perusteella ”Korvaamme fysioterapiaa, emme psykofyysistä fysioterapiaa”. Tämä on kuitenkin virheellinen käsitys. Psykofyysinen fysioterapia ei ole erillinen, mystinen lisä fysioterapian rinnalla. Se on fysioterapiaa, jota tehdään psykofyysisestä näkökulmasta. Eli siis psyfy on fysioterapiaa.
Tätä voisi verrata siihen, jos sanottaisiin ”Tämän lääkärin vastaanottoa ei korvata, koska hän on käynyt lisäkoulutuksen kohtaamisen ja hermoston merkityksestä terveydenhuollossa”. Yhtälailla jokainen psykofyysinen fysioterapeutti on pätevä ottamaan ”tavallisia” fysioterapian asiakkaita siinä missä muutkin. Sen lisäksi heillä on syventävää osaamista ja koulutusta muun muassa autonomisen hermoston ja aivojen toiminnasta, kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta sekä tietoutta erilaisten psyykkisten häiriöiden vaikutuksesta kehollisuuteen.
Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa sitä, että ihmistä ei nähdä pelkkänä kipukohtana, oirekarttana tai yksittäisenä vaivana, vaan kokonaisuutena, jossa keho, hermosto, tunteet, kokemus, elämänhistoria, vuorovaikutus ja arki kietoutuvat toisiinsa. Tällöin fysioterapia on hyvin käytännöllistä, maanläheistä ja toisaalta ajoittain yllättävän syvää työtä, kun tartutaankin mahdollisesti jo pitkään läsnä olleisiin oireiden juurisyihin. Tässä työssä on paljon sekä lempeää että vahvaa. Lempeää siksi, että mitään ei revitä auki väkisin. Vahvaa siksi, että emme tyydy jäämään oireen pintakerroksiin, jos keho viestii, että taustalla piilee vielä jotakin olennaista, joka kaipaa huomiota.
Ehkä juuri tämä työskentelyn syvyys ja monipuolisuus saattavat hämätä luulemaan psyfyä erilliseksi kuntoutusmuodoksi. Onhan se toki hiukan haastava käsittää, että fysioterapia voi olla sekä vastaanotolla tapahtuvaa tarkasti kontrolloitua voimaharjoittelua että omaan elämänhistoriaan kokemuksellisesti tutustumista vaikkapa taiteen keinoin.
Kenelle psykofyysinen fysioterapia sopii?
Psyfy-tiimimme pohtiessa tätä kysymystä nousi jatkuvasti esiin se, että psyfy sopii kaikille – toimitusjohtajasta petipotilaaseen, vauvasta vaariin. Siitä voi hyötyä vaikkapa menestyvä toimitusjohtaja, joka miettii omaa palautumisen ja kuormittumisen tasapainoa tai haluaa vain tehostaa oman keho-mielensä kapasiteettia. Tai sitten siitä voi hyötyä niin vakavaa sosiaalista ahdistusta ja pelkotiloja kokeva ihminen, ettei hän ole poistunut pimeästä huoneestaan vuosiin. Ja kaikki siltä väliltä. Ei ole liian kevyttä tai syvää syytä saapua psykofyysiseen fysioterapiaan.
Koska syyt saapua psyfy-vastaanotolle ovat todella moninaiset, voi olla hankala ymmärtää mihin siitä voikaan olla apua. Alla on muutamia esimerkkejä haasteista, joita Flexiolla on ratkottu psykofyysisen fysioterapian keinoin. Jokaisen esimerkin perään on mainittu pari Flexiolaista, jolla on kokemusta aiheesta (vaikka samojen teemojen kanssa työskentelyyn osaamista onkin meillä aina useammalla ammattilaisella).
- Unettomuus tai muut unen haasteet (Ulla Ollikkala, Ilona Mali)
- Sosiaalinen jännittäminen, ahdistus, paniikkikohtaukset (Ilkka Pärmäkoski, Saara Harra)
- Tarve levolle ja palautumiselle (Kerttu Heinonen, Saara Laasanen)
- Kivut, etenkin moninaiset tai pitkään vaivanneet. Myös migreeni (Ilkka Heikkilä, Ulla Ollikkala)
- Huono itsetunto, etenkin linkittyen kehonkuvaan (Ilona Siitonen, Kerttu Heinonen)
- Syömishäiriöt (Kerttu Heinonen, Iida Siro)
- Palautumisen ja kuormittumisen tasapainon haasteet, työuupumus (Ulla Ollikkala, Ilkka Pärmäkoski)
- Pelkotilat (mm. oksentamispelko, julkisten paikkojen pelko) (Iida Siro, Kerttu Heinonen)
- Oma suunta elämässä on kadoksissa (Ilona Siitonen, Ilkka Pärmäkoski)
- Traumatisoitumisen jälkioireet (mm. läsnäolottomuus, tunnesäätelyn haasteet, takaumat, välttely) (Ilona Siitonen, Erja Kyllönen)
- Pakkoajatukset ja pakko-oireinen häiriö (Ilona Mali, Saara Harra)
- Selittämätön väsymys/uupumus (Annika Uutela, Ulla Ollikkala)
- ME/CFS, Long Covid ja muut vastaavankaltaiset pitkittyneet oirekokonaisuudet (Annika Uutela, Ilkka Heikkilä)
- Kokonaisvaltaiset kehon haasteet linkittyen hermoston säätelyyn mm. jatkuva virittyneisyys, ”en pysty rentoutumaan”, nielemisvaikeudet, jännittyneisyys, toiminnalliset häiriöt, IBS ja muut psykosomaattiset haasteet (Saara Laasanen, Ilona Mali)
- Lapsilla ja nuorilla esimerkiksi koulunkäynnin haasteet, syömättömyys, tunteiden säätelyn haasteet, käytösongelmat, tuhriminen, aistiyliherkkyys ja kehon hahmotuksen haasteet (Ilkka Pärmäkoski, Saara Harra)
- ADHD- ja autisminkirjon arjen haasteet (Erja Kyllönen, Ilona Siitonen)
- Vähemmistöstressi. Esimerkiksi liittyen kuormittaviin kokemuksiin ihmisillä, jotka ovat neurokirjolla, sateenkaarevia tai etniseen tai muuhun vähemmistöön kuuluvia (Jenni Aittokallio, Ilona Mali)
Psykofyysinen fysioterapia ei vaadi sinulta kykyä olla valmis. Et tarvitse hienoa itseymmärrystä, oikeaa sanastoa tai harjoiteltua suhdetta kehoosi. Riittää, että tulet ja annat mahdollisuuden sille, että ehkä asiat voisivatkin olla paremmin. Flexiolla teemme kehotyöskentelyä, jossa tunteet ovat tervetulleita, mutta emme pakota ketään tunnepuheeseen. Riittää, että jokin sinussa sanoo, että ehkä ei enää tarvitse jatkaa yksin kamppailua. Näissä hetkissä psykofyysinen fysioterapia voi avata oven, joka ei johda vain oireen äärelle, vaan ihmisen itsensä ja syvien ratkaisujen äärelle.
Ajatellaan vaikka ihmistä, joka on kiertänyt vuosia eri vastaanotoilla niska-hartiakivun, päänsäryn ja hengityksen ahtauden vuoksi. Hän on saanut ohjeita, liikkeitä ja neuvoja, joista osa on voinut olla hyödyllisiäkin, mutta jokin on silti jäänyt paikalleen. Oire palaa, keho kiristyy uudelleen, yöuni rikkoutuu, keskittyminen katoaa. Kun hän tulee psykofyysiseen fysioterapiaan, emme kysy ainoastaan, missä sattuu ja milloin sattuu. Meitä kiinnostaa myös, millaisessa elämäntilanteessa oire on alkanut, mitä keho tekee stressissä, millainen suhde ihmisellä on omaan jännitykseensä, hengitykseensä, levon mahdollisuuteen ja omaan rajaan. Ehkä ensimmäinen suuri oivallus ei olekaan se, että hartialihas on kireä, vaan se, ettei ihminen ole pitkään aikaan tuntenut olevansa turvassa levätä.
Joskus psykofyysinen fysioterapia auttaa silloin, kun muut hoitokeinot eivät ole olleet riittäviä juuri siksi, että ihminen ei ole tarvinnut enää yhtä ohjetta lisää, vaan kokemuksen toisesta tavasta olla suhteessa itseensä. Ei vain venytettävää lihasta vaan ymmärrystä siitä, miksi keho pitää edelleen suojauksensa päällä. Tai palautumisen infoesitysten sijaan vaan mahdollisuuden tuntea, miltä palautuminen omassa kehossa oikeasti tuntuu.
Tai ajatellaan toista ihmistä, joka ei edes tulisi ajatelleeksi hakeutuvansa “psykofyysiseen” fysioterapiaan. Hän varaa ajan selkäkivun vuoksi. Käy keskustelun aikana ilmi, että hän tekee työtään väsymyksen läpi, narskuttelee leukaperät jännittyneen’ öisin, havahtuu siihen, että hengittää pinnallisesti ja unohtaa syödä silloin, kun arki kuormittaa. Hän ei välttämättä koe olevansa erityisen tunteellinen, eikä puhuisi itsestään haavoittuvana. Silti keho kertoo jo kaiken olennaisen. Psykofyysisessä fysioterapiassa ei tarvitse valita, onko kyse kehosta vai mielestä. Juuri tämä on yksi työn vapauttavimmista puolista: ihminen saa tulla sellaisena kokonaisuutena kuin on.
Mitä psykofyysisessä fysioterapiassa tapahtuu?
Työskentely voi olla hengityksen tutkimista, asennon ja liikkeen havainnointia, hermoston tilan tunnistamista, kehon kuuntelun opettelua, jännityksen ja hellittämisen erojen huomaamista, kosketuksen hyödyntämistä, rauhoittumisen keinojen löytämistä tai sitä, että ihminen oppii vähitellen tunnistamaan, milloin hän ylittää omat rajansa. Se voi olla myös hyvin konkreettista harjoittelua arjen tilanteisiin: miten hengitän, kun paniikki nousee; miten huomaan, että olen taas puristanut itseni kasaan; miten uskallan hellittää vähän; miten uskallan olla kehossani silloinkin, kun siellä tuntuu epämiellyttävältä.
Konkreettisesti tapaamisella saattaa olla mukana vaikkapa taidetta, tanssia, lomakkeita, jumppaa, keskusteluja, kirjoitus- tai piirtämistehtäviä, symboliharjoituksia, mielikuva-, hengitys- ja maadoittumisharjoituksia, kosketusta ja melkeinpä mitä vain muutakin, mikä voi auttaa asiakasta saamaan kokemusten kautta oivalluksia itsestään, elämästään ja kehostaan. Näihin sisältöihin vaikuttaa luonnollisestikin myös se, mitä kaikkea muuta osaamista terapeutti on elämänsä varrella hankkinut – jos taustalla on psyfyopintojen lisäksi koulutusta integratiivisesta kuvataideterapiasta, kuten Ilona Siitosella, voivat pensselit sujahtaa herkemmin esiin. Tai jos manuaalisen terapian osaamista on hankittu jo vuosikausia, voi tapaamiselle kuulua luontaisemmin myös kosketuksen hyödyntämistä kuten vaikkapa Saara Laasasella ja Ilkka Heikkilällä.
Toipuminen tai paremmin voiminen ei Flexiolla tarkoita sitä, että ihmisestä tulisi virheetön, oireeton tai aina levollinen versio itsestään. Toipuminen voi tarkoittaa sitä, että oma keho ei tunnu enää viholliselta. Silloin voi oppia tunnistamaan ajoissa, milloin kuormitus kasvaa liiaksi tai paniikin hetkellä löytääkin tutun reitin takaisin tasapainoon itsessään. Tällöin arjessa alkaa näkyä pieniä mutta mullistavia muutoksia: uskaltaa levätä, uskaltaa sanoa ei, uskaltaa tulla näkyväksi, uskaltaa hengittää syvemmin ja uskaltaa olla enemmän omassa elämässään mukana.
Yllättävästi korkeaan arvoon nousee myös se, että Flexiolla asiakkaan ei tarvitse kannatella terapeuttia. Se kuulostaa itsestään selvältä, mutta monelle se ei ole. Ihminen tarkkailee usein tiedostamatta, mitä toinen kestää. Saako tässä itkeä? Saako tässä olla vihainen? Saako tässä mennä hiljaiseksi? Saako tässä olla sekaisin? Kun vastaan tulee ammattilainen, joka ei hätkähdä ihmisen kokemuksesta eikä kiirehdi pelastamaan, selittämään tai torjumaan sitä, jotakin olennaista alkaa tapahtua. Hermosto alkaa vähitellen oppia, että ehkä tässä ei tarvitse selviytyä yksin samalla tavalla kuin ennen. Ja juuri siitä voi alkaa toipuminen.
Turvallinen kohtaaminen luo pohjan vaikuttavalle terapialle
Flexiolla psykofyysisen fysioterapian ytimessä on turvallinen kohtaaminen. Se ei ole korulause, vaan koko työn perusta. Turva ei tarkoita vain mukavaa tunnelmaa tai sitä, että vastaanottohuoneessa on pehmeä valo. Turva tarkoittaa muun muassa kokemusta siitä, ettei sinun tarvitse kannatella tilannetta, arvioida jatkuvasti toisen reaktioita tai varoa, mitä saat näyttää. Moni ihminen on tottunut siihen, että omia tunteita täytyy säädellä myös ammattilaisen seurassa: ettei saa itkeä liikaa, ettei saa mennä lukkoon, ettei saa vihastua, ettei saa olla liian hajallaan. Flexiolla ajattelemme toisin. Ajattelemme, että ihmisen kokemus saa tulla näkyväksi ilman, että sitä kiirehditään pois, selitetään puhki tai yritetään siistiä heti helpommin käsiteltävään muotoon. Se voi olla toisinaan yllättävän suuri asia.
Siksi kysymys ei lopulta ole vain siitä, mitä psykofyysinen fysioterapia on, vaan myös siitä, millaista on tulla kohdatuksi tavalla, jossa sinua ei pilkota osiin. Millaista on saada apua, jossa fysioterapia ei jää vain liikkeen tai rakenteen tasolle, mutta ei myöskään katoa epämääräiseksi puheeksi. Millaista on työskennellä ammattilaisen kanssa, joka näkee sekä kehon viisauden että sen, miten paljon ihminen on joskus joutunut pärjäämään yksin. Ehkä juuri siksi niin moni löytää psyfyn äärelle vasta sitten, kun jokin vanha tapa ei enää kanna. Ja ehkä juuri siksi moni myös sanoo jälkeenpäin, että olisi toivonut löytäneensä tänne aiemmin.
Flexiolla tätä työtä tekee joukko fysioterapeutteja, joilla on psykofyysiseen lähestymistapaan syventynyttä osaamista. He ovat erilaisia, ja se on yksi työn rikkaus. Yhdellä voi olla vahvempi kiinnostus kipuun, toisella neurokirjoon, kolmannella trauma- ja stressioireisiin, neljännellä hengitykseen, viidennellä palautumiseen tai elämän kuormitustiloihin. Silti yhteinen ydin on sama: ihminen kohdataan kokonaisuutena, kehon kautta ja kanssa, turvaa rakentaen, toimijuutta vahvistaen. Asiakasta ei yritetä muovata valmiiseen muottiin, vaan hänen kanssaan tutkitaan, mikä juuri tässä elämässä, tässä kehossa ja tässä hetkessä olisi mahdollista.
Psykofyysinen fysioterapia on siis kokonaisvaltaista fysioterapiaa, jossa keho ei ole vain hoidon kohde vaan väylä pysyvään muutokseen. Tapaaminen on tila, jossa ihminen saa tulla näkyväksi myös niissä hetkissä, kun sanat eivät vielä kanna kaikkea. Psyfy Flexiolla on arvopohjaista terapiatyötä, jossa turvasta voi kasvaa toivoa ja toivosta toimijuutta. Se on yhdessä sen tutkimista, mitä kehossa, mielessä, hermostossa ja elämässä voi muovautua, jotta mahdollisuus parempaan arkeen syntyy. Psyfy luo turvallisen tilan, josta voi kasvaa kohti parempaa tulevaisuutta.
Eli kaiken tämän avaamisen jälkeen koko aihe kiteytyy edelleen samaan kauniiseen virkkeeseen:
Psykofyysinen fysioterapia on oivaltavaa kehotyöskentelyä, jossa tutustutaan yhdessä kehon ja mielen mahdollisuuksiin voida paremmin.
Jos haluaisit itse päästä kokeilemaan psykofyysistä fysioterapiaa, se on mahdollista useammalla tapaa. Voit esimerkiksi tulla maksutta tutustumaan 15 min käynnille terveyspalvelujen johtaja Iida Siron kautta +358 45 2694330 // iida@flexio.fi. Lisäksi voit varata psyfykäyntejä suoraan nettiajanvarauksestamme tai tiedustella info@flexio.fi aikoja nettiajanvarauksen ulkopuolelta (esimerkiksi niille terapeuteille, joiden ajat eivät näy netissä). Muista myös, että jos sinulla herää kysymyksiä psyfystä tai muista kehomielen aiheista – aina saa kysyä!
Jos taas haluat tutustua aiheeseen todella paljon syvemmin, Psykofyysinen fysioterapia -kirja, joka julkaistaan syksyllä 2026, avaa asiaa todella laajasti ja näyttöön perustuen. Kirjan päätoimittajana on Flexiollakin työskentelevä Jenni Aittokallio.
Hengitä vapaasti – me lupaamme auttaa.


