Miksi rentoutuminen voi olla vaikeaa ja miten löytää siihen helpotusta?
Rentoutuminen on monille se on päivän odotetuin hetki. Jo pelkkä ajatus hiljaisuudesta ja syvistä hengityksistä tuntuu rauhoittavalta. Mutta entä jos käykin niin, että rentoutumisen sijaan mieli kiihtyy, keho tuntuu levottomalta ja hiljaisuus on enemmänkin piinaa kuin lepoa? Jos olet kokenut tämän, et todellakaan ole yksin.
Klassisia rentoutusharjoituksia, kuten meditaatio- tai hengitysharjoituksia, hehkutetaan usein kaiken stressin sulattavina taikakeinoina. Joillekin nämä menetelmät kuitenkin lietsovat epämukavuutta, ahdistusta tai jopa paniikkia. Mutta miksi?
Ylivirittynyt hermosto haluaa taistella ja paeta
Yksi syy voi olla ylivirittynyt hermosto, joka ei vaan tiedä milloin sopii pysähtyä. Nyky-yhteiskunnassa moni meistä elää jatkuvan kiireen ja stressin keskellä. Kun keho ja mieli ovat pitkään toimineet korkeassa valmiustilassa, ne oppivat pitämään sitä normaalina. Hiljalleen pysähtyminen voi tuntua oudolta ja jopa uhkaavalta. Hermosto, joka on tottunut jatkuvaan valppauteen, ei välttämättä kykene siirtymään rauhoittavaan tilaan ilman virittyneisyyden purkamista.
Pohjimmiltaan tämä virittyneisyys on kehon pyrkimystä selviytyä stressistä tai muusta koetusta uhasta – keho ei osaa järkeilemällä selviytymistä, joten se koittaa selvitä tilanteesta taistelemalla tai pakenemalla. Eli keho koittaa kiihdyttää toimintaansa päästäkseen taas turvaan. Tällöin rentoutuminen olisi vastoin kaikkea sitä, mihin keho tähtää.
Voit esimerkiksi kuvitella tilanteen, jossa yhtäkkiset tulen lieskat iskevät huoneeseen ja vierustoverisi toteaa: “Hengität vaan syvään sisään… ja uloos.. Tunnet rentouden leviävän ja rauhan syvenevän”. Tällaisessa tilanteessa toivottavasti kehosi riitelee ohjetta vastaan ja rauhallisen hengittelyn sijasta pakenee mahdollisimman tehokkaasti kohti turvaa. Samoin liian virittyneen hermoston rauhoittamisessa on ensin purettava virittyneisyyttä ja saatava viestittyä keholle turvaa, jotta rentoutuminen mahdollistuu.
Kun tulee hiljaista, keho alkaa puhua
Monille hiljaisuus on luksusherkkua, mutta se voi myös olla hetki, jolloin tukahdutetut tunteet nousevat pintaan. Kuten sanottu, hiljaisuuden tullessa keho alkaa puhua. Tässä kohtaa saakin usein huomata sen, jos aiemmin ei ole jaksanut tai pystynyt kuuntelemaan tunteitaan tai tarpeitaan. Koska hiljaisuuden salliessa kehon viestit puskevat tietoisuuteen.
Tukahdutettujen tunteiden kohtaaminen voi olla pelottavaa. Ehkä kehosi muistaa vanhoja kokemuksia tai mielesi tuo esiin tunteita, joita et ole käsitellyt. Tämä kuuluu ihmisyyteen, mutta se voi tuntua epämiellyttävältä, varsinkin jos olet tottunut sivuuttamaan tarpeitasi – on se sitten lapsiperhearjen, sairauden, kiireen tai opittujen tottumusten vuoksi.
Lisäksi traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa hermoston kykyyn siirtyä turvallisuutta aistivaan rauhoittuneeseen tilaan. Keho saattaa edelleen reagoida ikään kuin uhka olisi läsnä, vaikka tilanne olisi rauhallinen. Tämä voi tehdä rentoutumisesta vaikeaa, koska keho ei tunne oloaan turvalliseksi. Trauma ei kuitenkaan tarkoita, ettei rentoutuminen olisi mahdollista. Luotettava ja turvallinen ihminen auttaa hermostollisen yhteissäätelyn tuella löytämään tapoja vahvistaa turvan kokemusta kehossa, mikä hiljalleen mahdollistaa rentoutumisen.
Perfektionismi syö rentoudelta tilaa
Tavallaan rentoutumisen olisi tarkoitus olla luonnollista ja vaivatonta, mutta täydellisyyteen pyrkivälle se voi helposti muuttua suoritukseksi. Ajatus siitä, että “täytyy rentoutua” voi luoda paineita, jotka tekevät harjoituksista vastenmielisiä epäonnistumisen alttareita. Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että yrität meditoidessa ruoskia mielesi tyhjäksi tai petyt, jos et saavuta juuri tietynlaista olotilaa.
Pohjimmiltaan kaunis taipumus pyrkiä aina olemaan paras versio itsestään voi myös estää sinua hyväksymästä keskeneräisyyttä. Kun mieli karkaa tai keho tuntuu jännittyneeltä, saattaa tulla tunne, että olet epäonnistunut. Todellisuudessa rentoutuminen ei ole stabiili ja selkeästi määriteltävä tila, vaan erilainen prosessi joka kerta.
Miten rentoutuminen olisi mahdollista?
Kannattaa muistaa, että rentoutumisen ei tarvitse näyttää tai tuntua tietyltä. Jos hiljaisessa lotus-asennossa meditointi tuntuu ahdistavalta, kannattaa kokeilla yhdistää omaan rentoutumiseen elementtejä, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta tai muuten vain tuntuvat itselle mukavilta. Monelle saunan lämpö, metsän vehreydessä samoilu, lemmikin silittely tai tuttu ja mieluisa monotoninen puuhastelu vaikka palapelin tai nikkaroinnin parissa on paljon palauttavampaa kuin hiljaa lattialla istuskelu.
Jos huomaat, että ohitetut tunteet nousevat hiljaisuudessa huutokilpailuun, voi olla tärkeää pysähtyä ja katsoa peiliin. Peilikuvaa katsellessasi voisit samalla kysäistä itseltäsi: “Mitä kuuluu? Tarvitsetko jotakin?” ja kuunnella mitä keho haluaisi viestiä. Vertauskuvat sikseen – on väistämätöntä, että jos välttelee epämukavien tunteiden kohtaamista, ne tulevat myöhemmin vastaan äänekkäämpinä. Tästäkään ei kannata kuitenkaan ruoskia itseään, koska epämukavuuden välttely kuuluu ihmislajin luontaisiin taipumuksiin. Se mitä voimme yrittää tehdä, on pienin askelin pyrkiä kuulemaan mitä kaipaamme ja vastata tarpeeseen.
Toisaalta joskus rentouttavin päätös on luopua rentoutumisen yrittämisestä. Kokeile joskus, että rentoutumisen sijasta hetken onnistumisen merkki olisi se, että pyhitit aikaa itsellesi tai käänsit huomion omiin tarpeisiisi. Rentoutuminen voi olla mukava sivuvaikutus, mutta ilman sitäkin tuokio oli onnistunut ja tärkeä. Jokainen hetki, jolloin kuuntelet itseäsi ja annat kehollesi luvan olla, on askel oikeaan suuntaan.
Tässä vielä muutama vinkki, jos hiljainen meditointi ei ole sun juttu:
1. Aloita liikkeestä
Jos paikallaan olo tuntuu vaikealta, kokeile yhdistää rauhoittumishetkeen leppoisia liikemuotoja, kuten kävelyä, jammailua tai keinuttelua (kiikkustuolit ja riippumatot ovat tähän loistavia). Liike voi auttaa purkamaan kehon ylivirittyneisyyttä ja tehdä hiljentymisestä myöhemmin helpompaa. Myös pilates, jooga tai muu lempeä liike voi olla pysähtyneisyyttä parempi alusta rentoudelle. Esimerkiksi neljän kerran Jooga ja äänimaljarentoutus -ryhmä alkaa Saara Laasasen ohjaamana Flexiolla ti 9.9.2025 ja neljän kerran Pilates kehomielelle -ryhmä Annika Uutelan ohjaama to 9.10.2025. Lisätietoja saat info@flexio.fi.
2. Rakenna turvallisuuden tunnetta
Luo ympärillesi tila, joka tuntuu mukavalta ja turvalliselta. Käytä esimerkiksi lempeää musiikkia, pehmeitä tyynyjä tai tunnelmallista valaistusta luomaan itselle kotoisa tunnelma. Joskus tuttu tuoksu tai lämmin juoma voi auttaa hermostoa rauhoittumaan. Helpottaisiko oloasi, jos joku turvallinen ihminen olisi läsnä?
3. Lyhennä aikaa
Rentoutuminen ei vaadi tuntitolkulla aikaa. Jo muutaman minuutin paussi omien tarpeiden äärelle tai ihan vain kynttilän lepatusta katsellen voi auttaa kehoa ja mieltä hellittämään. Samoin kuin ravinnon suhteen – ei ole viisasta syödä kerran viikossa koko viikon energiamäärä, vaan se on järkevämpää jaotella pitkin viikkoa moneen kohtaan pienempinä palasina.
4. Hae tukea ihmisistä
Rentoutumista ei tarvitse harjoitella yksin. Voit fiilistellä ystävän, terapeutin tai kumppanin kanssa – joskus parasta rentoutumisseuraa saattaa olla myös eläin. Psykofyysinen fysioterapia on sellainen terapian muoto, jossa ammattilainen todella ymmärtää kehon ja mielen yhteispeliä, minkä vuoksi rentoutumisen haasteisiin pystytään puuttumaan usein hyvinkin osuvasti. Lisäksi on olemassa monenlaisia rentoutusryhmiä, joissa voit saada ohjaajan ja muiden osallistujien tuen kautta uusia näkökulmia rentoutumiseen. Tässä artikkelissakin on tuotu esiin syksyn 2025 ryhmiä Flexiolta, joihin voit ilmoittautua tai kysyä lisätietoa info@flexio.fi.
5. Muista luontosi
Horisonttia katsellen tai tulen rätinää kuunnellen ajantajukin saattaa kadota. Harvalle tulee yllätyksenä, että luonto auttaa hermostoamme tasapainottumaan. Usein sen hyödyntäminen vain tuppaa jäämään taka-alalle. Onko sinun mahdollista valita työmatkaasi niin, että siihen kuuluisi pieni käyskentely metsässä tai syödä illallista ruokapöydän sijasta ulkosalla? Näkisitkö ystävääsi kuppilan sijasta metsäkävelyllä?
Jos oma luontosuhde tuntuu kaipaavan virkistämistä tai syventämistä voi yksi tapa siihen olla myös ohjattuun toimintaan osallistuminen vaikkapa syksyn Lempeyttä luonnosta -ryhmässä. Flexion psykofyysinen fysioterapeutti Erja Kyllönen haluaa päästä jakamaan luontoyhteysohjaajakoulutuksen antia ke 13.8.2025 klo 16-18 alkavassa ryhmässä, jossa tutustutaan omaan luontosuhteeseen viitenä peräkkäisenä keskiviikkona viiden eri teeman kautta – maa, ilma, vesi, tuli ja aika. Voit lukea lisää ryhmästä ja sen sisällöistä täältä ja ilmoittautua erja@flexio.fi.
Rentoutumisen monet kasvot
Rentoutuminen ei aina ole yksinkertainen tie rauhaan, eikä sen tarvitsekaan olla. Jos perinteiset menetelmät tuntuvat haastavilta tai jopa ahdistavilta, se ei tarkoita, että sinussa olisi jotain vialla. Se on merkki siitä, että kehosi ja mielesi viestivät omista tarpeistaan – tarpeista, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi.
On tärkeää muistaa, että jokaisen polku rentoutumiseen on yksilöllinen. Joillekin liike ja toiminta voivat olla avain hiljentymiseen, toisille turvallisuuden tunteen rakentaminen ympäristöön auttaa pääsemään eteenpäin. Ole lempeä itseäsi kohtaan ja anna aikaa löytää sinulle sopivimmat keinot.
Matka kohti rauhallisempaa mieltä ei ole aina helppo, mutta se on täynnä mahdollisuuksia. Jokainen askel, olipa se pieni tai suuri, vie sinut lähemmäksi tasapainoa ja hyvinvointia. Flexion ovet ovat avoinna sinulle – tule kokemaan, miten rentoutuminen voi olla aivan toisenlainen kokemus, kun sinua tuetaan juuri oikealla tavalla.
Hengitä vapaasti, me lupaamme auttaa 💛
